Treenille ei aina huvittaisi lähteä. Päivä on ollut pitkä, sohva houkuttelee ja salille lähteminen tuntuu viimeiseltä asialta, jonka haluaisi tehdä. Silti treenin jälkeen olo on usein aivan toinen. Mieli on virkeämpi, ajatukset tuntuvat selkeämmiltä ja stressi voi hetkeksi jäädä taka-alalle.
Miksi liikunnasta tulee niin usein hyvä mieli?
Liikunnan yhteyttä mielialaan ja mielen hyvinvointiin on tutkittu paljon. Säännöllinen liikunta on yksi tärkeistä keinoista tukea niin fyysistä kuin psyykkistäkin hyvinvointia. Liikunta voi tukea mielialaa, stressinhallintaa, unta ja arjessa jaksamista.
Kun kysytään pitkään treenanneilta liikunnan hyödyistä, harva puhuu enää pelkästään vahvemmasta kehosta tai paremmasta kunnosta. Monelle liikunta tarkoittaa myös parempaa fiilistä, omaa aikaa, lisää energiaa ja keinoa irrottautua hetkeksi arjen kiireistä.
Liikunnan hyödyt eivät siis rajoitu vain lihaksiin ja kuntoon. Liikkuminen vaikuttaa myös aivojen toimintaan, mielialaan ja stressin säätelyyn.
Liikunta aktivoi aivoja ja tukee mielialaa
Liikunnan aikana kehossa tapahtuu paljon. Verenkierto vilkastuu ja myös aivot aktivoituvat. Liikunta vaikuttaa useisiin aivojen välittäjäaineisiin ja järjestelmiin, jotka osallistuvat muun muassa mielialan, vireyden ja stressireaktioiden säätelyyn.
Tämä on yksi syy siihen, miksi olo voi tuntua treenin jälkeen virkeämmältä ja mieliala paremmalta.
Säännöllinen liikunta on pitkällä aikavälillä yhteydessä myös aivojen hyvinvointiin ja toimintaan. Liikkuminen voi tukea esimerkiksi muistia, oppimista ja keskittymistä sekä aivojen kykyä mukautua ja muodostaa uusia yhteyksiä.
Liikunta on siis hyvää treeniä myös aivoille! 🧠
Liikkuminen voi synnyttää positiivisen KIERTEEN
Liikunnan vaikutukset eivät muodostu vain siitä, mitä kehossa tapahtuu treenin aikana. Myös sillä on merkitystä, millaisia kokemuksia liikunnasta saa.
Kun treenin jälkeen huomaa olonsa paremmaksi, liikkeelle lähteminen voi tuntua seuraavalla kerralla hieman helpommalta. Vähitellen liikunnasta voi muodostua itselle sopiva ja säännöllinen osa arkea.
Siitä voi syntyä positiivinen kierre:
Liikut → saat hyvän kokemuksen → haluat liikkua uudestaan → liikunnasta muodostuu rutiini → hyvinvointi vahvistuu.
Säännöllinen liikunta voi samalla tuoda rakennetta päivään ja tukea muitakin hyvinvointia edistäviä tapoja, kuten riittävää unta ja palautumista.
Kaiken liikunnan ei kuitenkaan tarvitse olla tehokasta suorittamista. Kuntosalitreeni, kävelylenkki, pyöräily, juoksulenkki tai mikä tahansa itselle mieluisa tapa liikkua on askel oikeaan suuntaan.
Yhdessä liikkuminen tuo iloa ja auttaa pysymään liikkeessä
Liikunnassa ei ole kyse vain sarjoista, toistoista tai kulutetuista kaloreista. Parhaimmillaan treeni tuo päivään hyvää fiilistä, onnistumisen kokemuksia ja yhteisiä hetkiä muiden kanssa.
Treenikaveri voi tehdä salille lähtemisestä helpompaa ja samalla treenistä hauskempaa. Kun kalenterissa on sovittu treeni yhdessä kaverin kanssa, sitä ei myöskään tule yhtä helposti jätettyä väliin.
Myös tutut kasvot salilla ja tunne siitä, että kuuluu joukkoon, voivat tehdä liikunnasta mielekkäämpää ja madaltaa kynnystä palata treenin pariin uudestaan.
Joskus paras treenimotivaatio voikin olla viesti kaverille: lähdetkö tänään salille? 💙
Voiko liikuntaa olla liikaa?
Vaikka liikunnalla on paljon hyvinvointia tukevia vaikutuksia, enemmän ei automaattisesti tarkoita parempaa.
WHO suosittelee aikuisille viikossa vähintään 150–300 minuuttia kohtuullisesti kuormittavaa tai 75–150 minuuttia rasittavaa kestävyysliikuntaa. Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa olisi hyvä harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö suosituksia vähäisemmästä liikkumisesta olisi hyötyä. Jokainen askel ja liikuntahetki lasketaan.
Toisaalta runsas harjoittelu yhdistettynä riittämättömään palautumiseen voi kuormittaa sekä kehoa että mieltä. Treenimäärää tärkeämpää onkin löytää itselle sopiva kokonaisuus, jossa liikunta ja palautuminen ovat tasapainossa.
Liikunnan tarkoitus on tukea fyysisiä ja henkisiä voimavaroja – ei viedä niitä.
Palautuminen on yhtä tärkeää kuin treeni
Hyvä olo ei synny pelkästään treenistä. Myös lepo on olennainen osa hyvinvointia ja kehittymistä.
Uni, riittävä ravinto, rauhalliset hetket ja palautuminen auttavat kehoa ja mieltä palautumaan kuormituksesta. Kun treenin ja levon tasapaino on kunnossa, liikunnasta on helpompi nauttia ja se pysyy mielekkäänä osana arkea myös pitkällä aikavälillä.
Omaa oloa kannattaa siis kuunnella. Joinakin päivinä hyvä treeni voi tarkoittaa kovaa salitreeniä, toisena kevyttä kävelyä ja joskus paras vaihtoehto on lepo.
Liikunnan ilon ja mielenterveyden puolesta 💙
GOGO Express on mukana valtakunnallisilla Liikuntapäivillä 23.–30.9.2026. Tämän vuoden teemana ovat liikunnan vaikutukset mielenterveyteen.
Haluamme kannustaa mahdollisimman monia lähtemään liikkeelle, löytämään oman tapansa liikkua ja ennen kaikkea kokemaan liikunnan tuomaa hyvää oloa.
Ja koska liikkuminen on usein vielä hauskempaa yhdessä, tarjoamme Liikuntapäivien ajan 23.–30.9. ilmaisen tutustumistreenin kaikille vierailijoille (norm. 10 €/krt). 💙 Ilmaisen tutustumistreenin voi lunastaa GOGO Express -sovelluksesta, verkkokaupasta tai salin vastaanotosta asiakaspalvelun aukioloaikoina.
Etu sisältää yhden ilmaisen tutustumistreenin henkilöä kohden kampanjan aikana. GOGO Express -kuntosalien ikäraja on 14 vuotta.
Ja jos treeni GOGO Expressillä tuntuu omalta jutulta, Liikuntapäivien ajan 23.–30.9. liittymismaksu on 0 € kaikkiin jäsenyyksiin! 🤩
Pyydä kaveri messiin ja lähtekää yhdessä treenille! 💪
Lähteet:
UKK-instituutti. Liikunta ja mielen hyvinvointi.
Maailman terveysjärjestö WHO. WHO Guidelines on Physical Activity and Sedentary Behaviour.
